Moni on varmaan edellisen kerran kutonut tai virkannut viimeksi peruskoulun
käsityötunneilla...niin taisin mäkin olla, kunnes viime syksynä innostuin
kilauttelemaan puikkoja sukan muodossa. Avomiehen äidin opastamana väkersin
ensimmäiset villasukkani, monta tuntia ja muutama kirosana siihen taisi mennä,
mutta lopulta sain suunnilleen samankokoiset sukat tehtyä. Kerrankin en
luovuttanut siihen vaan yritin uudelleen ja sitten innostus kasvoi kun jokainen
silmukka ei ollut yhtä taistelua ja pikkuhiljaa pääsin jyvälle mitä olin tekemässä
ja miksi.

Innostuin ostelemaan mitä ihanimpia lankoja ja muutamien sukkien jälkeen
uskaltauduin kokeilemaan salomonin solmuilla tehdyn huivin tekoa. Olin saanut
lahjaksi samalla tyylillä tehdyn huivin ja tykästyin siihen niin paljon, että halusin
itsekin oppia niitä tekemään. Pian huiveja alkoikin syntymään vauhdilla ja
läheiseni taisivatkkin saada viime jouluna lähinnä pehmosia paketteja, made
by Niina. Suurimmasta osasta en muistanut ottaa kuvia, mutta tässä muutamia
väkerryksiäni.

Nämä tein aluksi itselleni, mutta sitten taisin antaa ne lahjaksi ystävälleni.

 

Nämäkin tein itselleni harjoituskappaleina, mutta ystäväni ihastui niihin
ja annoin ne hänelle.

 

Nähdessäni näiden sukkien langan kaupassa mieleeni tuli heti työkaverini
ja innoissani ilmoitin tekeväni hänelle sukat. Nämä on kyllä ihanan pirteät
ja ehdottomasti teen näitä syksyn pimetessä lisää.

 

Nämä sukat oli ensimmäiset joita en voinut omaan jalkaani testata, koska
sukkien saaja oli kummipoikani. Hieman jännitin tulisiko niistä sopivat,
mutta ilmeisesti kokotaulukkoni piti paikkaansa, koska sukat olivat kuulemma
täysin sopivat ja mieleiset.

 

Ihastuin tähän lankaan ja päätin tehdä itselleni sukat, jotka muuten edelleen
on mulla. Harmikseni tätä sävyä ei enää valmisteta, mutta kovasti odottelen
syksyä ja uusia sävyjä.

 

Tälläisiä valkoisia, hirmu pehmoisia mutta nukkaavia huiveja tein todella monta
joulun alla ja uskaltauduin kokeilemaan myös harmaana. Jos tuosta langasta ei
irtoaisi niin paljon nukkaa, se olisi ehdottomasti suosikkilankani.

 

Vasemman puoleinen pinkki huivi on mohair lankaa, mutta sen verran karheaa
ettei ole kovin miellyttävä suoraan ihoa vasten, joten se taitaa jäädä omaan
käyttöön. Valkoinen ja punainen huivi kimallelangalla ovat lahjoja ystävilleni.

Tässä valkoinen kimallehuivi avattuna

 

Kevään ja kesän aikana olen tehnyt muutamia huiveja valmiiksi syksyksi ja
talveksi (joista ei ole vielä kuvia), mutta kunhan päivät alkavat viilenemään
niin otan taas reippaammin puikot ja virkkuukoukun lankojen kera mukaan
junamatkoille. Teen siis todella paljon huiveja työmatkoillani, mikäs sen
mukavampaa ajanvietettä päivittäiseen junamatkailuun ja samalla pystyy
höpöttämään matkatovereiden kanssa. Tavoitteeni on saada lankavarastoni
pienenemään ennenkuin ostelen uusia syysmallistojen lankoja. Kuljen siis
silmät kiinni tavaratalojen lankaosastojen ohi ja onneksi nyt on niin kuuma
ettei lankojen pyörittely käsissä oikein houkuta.

Oletko sinä innostunut vuosien tauon jälkeen käsitöistä? Suosittelen
kokeilemaan kärsivällisen opastajan kanssa, meinaan kun omat hermot
meinaavat kiristyä, on kiva kun toinen rauhallisesti neuvoo ja opettaa
kädestä pitäen.