Tämän blogin taru päättyi tähän, tervetuloa seurailemaan höpinöitäni osoitteeseen: http://elamaapiparkakkutalossa.blogspot.com/

Ja taas vaihtui blogitausta. Huomasin vasta nyt, että edellisessä
ei näkynyt päiväystä milloin teksti kirjoitettu, joten se piti sitten
vaihtaa toiseen. Muutenkin taustan kanssa pähkäilen vähän
väliä. Pitäisi ehkä saada joku tekemään ihan oma pohja niin
ei tarvitsisi valmiita pohjia etsiskellä.

Uusi ilme löytyy kun katsoo ikkunasta  uloskin. Viime yönä oli
satanut ensilumi ja vaikka vähän loskaista paikoittain niin silti
on vielä näin illallakin valkoiset nurmikot. Oikein mukava yllätys
näin itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Meidän itsenäisyyspäivän vietto ei juurikaan eroa muista päivistä,
mutta kyllähän sitä tuntematonta sotilasta ja linnan juhlia
katselin. Käytiin myös illan pimentyessä kävelyllä hautausmaalla
ja jo pitkältä näki ihanan kynttilämeren. Hautausmaalla voi olla
muuten haikea olo, mutta juhlapyhien kynttilöiden tuoma tunnelma
on jotain uskomatonta.

Kävelyn jälkeen maistuikin höyryävän kuuma keitto ja jälkkäriksi
piparikuivakakkua, nam. Loppuillan vietinkin sohvan nurkassa
viltin alla glögikuppi kädessä.

Huomenna onkin taas työpäivä ja pitäisi perjantaihin asti elellä
ilman piilolinssejä eli iänikuiset silmälasit täytyy kaivaa kotelosta.
Perjantaina on ensimmäisen kerran silmälääkärillä näöntarkastus.
Saa nähdä millaisen tuomion piilolinssit saavat. Piilolinssejä on
kuitenkin tullut käytettyä jo kohta 4 vuotta kokoajan ja
aikaisemmin olen siis käynyt vain optikolla näöntarkastuksissa.
Laseja olen suunnitellut jo jonkin aikaa, muutaman kerran olen
käynyt kokeilemassakin, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi
tehdä päätöstä kehyksien suhteen.

Jospa tuo silmälääkärillä käynti vähän vauhdittaisi lasien
ostamista, vaikka toivon todella, että saan jatkossakin käyttää
piilareita. Nykyisten silmälasieni lisävarusteena joudun
pitämään mukana ruuvimeisseliä, lasien sanka kun meinaa
tipahtaa vähän väliä…ruuvit löysällä ihan sananmukaisesti.

Joten huomista työpäivää liian vähillä vahvuuksilla odotellessa.

Ihanaa, 4 päivän vapaa ja pieni reissukin tulossa.

Eilen juhlittiin ystäväni syntymäpäiviä mimmiporukalla
ravintolassa herkutellen ja johan siinä jälkiruuan aikana
alkoi tanssijalkaakin vipattamaan, joten ruokaa sulateltiin
muutan biisin verran lähes tyhjässä baarissa. Kerrankin
saatiin kaikki toivebiisit soimaan samantien eikä kukaan
jyränny päälle tanssilattialle. Tosin muutaman tunnin päästä
tämäkin ilo oli jo historiaa, biisit olivat vaihtuneet 2000-
luvun alun ja sitä aikaisempiin hitteihin ja tanssilattian
olivat vallanneet vallattomat pikkujouluissa naamarit
vetäneet sedät ja tädit. Vaikkei itsekään ole mikään
parkettien kuningatar niin täytyy nostaa hattua niille
muutamille rouvalle, jotka jorasi vat melko villistikin
tanssilattialla, tunnelma vaihtui tanhusta aerobictunneille
saman biisin aikana ja pokkaa riitti.
Kivaa oli ja suht kiireisen työviikon jälkeenkin jaksoin hillua
juhlahumussa aamun pikkutunneille.

Aamulla heräilin kun W lähti töihin. Olin sopinut treffit
joulumarkkinoille klo 10 ja aluksi tuntui aivan mahdottomalta
päästä sängystä ylös 5,5h yöunien jälkeen, normaalistihan
sitä´tulee nukuttua 7-9h. Aika pian kuitenkin reipastuin ja
viimeistään silloin heräsin kun pyöräilin pienen matkan
keskustaan muutaman asteen pakkasessa ja aurinko paistoi.
Joulumarkkinoilla oli ihana tunnelma, tosin kyllähän lumi olisi
tuonut enemmän talven tuntua, mutta onneksi aurinko paistoi
ja hyväntuulisia ihmisiä oli paljon liikenteessä.

Markkinoilta tarttui mukaan iso rinkeli, metrilakua, herkuttelijan
valkosipulimajoneesia, Kuopiosta asti tuotua muikkukukkoa (W:n
herkkua), piparikakku ja tilkkutyö. Kojuissa oli paljon nähtävää
ja maisteltavaa, hypistelin parikin kertaa kattoon ripustettavaa
kranssia, mutta jätin kuitenkin ostamatta. Sisätiloihin pääsi
onneksi lämmittelemään ja tutkimaan kirpputoripöytien aarteita.

Loppuilta kuluukin kotona uusia levyjä kuunnellen ( Suvi
Teräsniska, Club for five ja Lauri Tähkä) sekä joululahjoja
paketoiden. Tämänkin vuoden lahjapaketit näyttäisi olevan
pääsääntöisesti pehmeitä..niitä tylsimipiä avattavia.

Pitkään aikaan en olekaan tekeleistäni kirjotellut ja juurikin
siitä syystä, että suurin osa niistä menee lahjoiksi. Aluksi
ajattelin, että olisin niitä laitetllu myyntiinkin, mutta hintoja,
aikaa ja paikkaa pähkäillessäni huomasin ettei myytävää
olekaan kuin muutama hassu tekele, joten se siitä ajatuksesta.

Maanantaina lähdetään "akkaporukalla" Tallinnaan ja kaikki
kun tykätään väsätä käsitöitä niin suunnataan Karnaluks
nimiseen lanka ja käsityötarvike tukkuun Tallinnan keskustan
liepeille. Kävin siellä ensimmäistä kertaa viime vuonna juuri
tänä viikonloppuna ennen itsenäisyyspäivää ja mukaan lähti
tuolloin melkonen kassillinen lankoja. Tällä reissulla yritän
hillitä lankojen hamstrausta, mutta pitäähän sitä muutamat
huivilangat ja tarvikkeita tuoda kun "halvalla" saa. Tuliaisista
saatan kertoilla myöhemmin tarkemmin.

Lankavarastokin on mukavasti pienentynyt. Osan langoista
tuputin eteenpäin ja aika paljon tein huivejakin. Tällä hetkellä
kesken on yhdet tilaus villasukat ja kämmekkäät. Harmikseni
hartiat jumahtaa täysin heti kun alan kutomaan joten noiden
tilausten valmistuminen tuntuu kestävän hirmu kauan. Onneksi
tilaajat ovat tuttuja ja ymmärtävät tilanteen. Eipä tuota kutomista
kuitenkaan kannata kokonaan lopettaa, jospa sitä sitkeesti tehden
taito karttuu ja asentokin pysyy hyvänä kun muistaa pitää taukoja.
Tällä hetkellä olen vain tuskasen hidas ja joudun koko ajan
tarkistamaan tekelettäni etten tee isoja reikiä tai muuta ei
toivottua jälkeä. Mutta harjoitus tekee mestarin, tekeehän?

Nyt hieman kaipailen lämmitystä eli mukillinen kuumaa glögiä ja
palanen rinkeliä.

Kun reilu vuosi sitten muutettiin piparkakkutaloomme,
reippaana maalasimme pukuhuoneemme
roosan sävyiset seinät ja katon valkoisiksi. Hommaa
kuitenkin riitti, kiitos paneeliseinien, joten eteisen
maalausintoa joutui odottelemaan melko pitkään.
Maalithan me ostettiin jo vuosi sitten.

Into kuitenkin kolkutteli oveamme pari viikkoa sitten
ja mulla oli kunnia hoitaa suunnittelupuoli.
Remonttireiskani hoiti ruokapalkalla toteutuksen
parina viikonloppuna. Desingeri ja reiska
olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja tässä
teillekin kuvia työvaiheista.


Tässä näkyy ihana keltainen ulko-ovemme ja roosan/
vaaleanpunaiset seinät ja katto. Reiska siellä jo suti
valkoista katon väliköihin.

Katto ja seinät saaneet ensimmäiset valkoiset maalikerrokset

Katon vaiheet:

Ennen


Jälkeen



Ihana sähkö- ja kenkäkaappimme näkyy taustalla. Sen ovet
ovat vielä kesken, koska ne oli ainoat desingerin maalattavat
ja desingerin aikataulu on ollut niin tiukka ettei sutimiseen
ole ollut aikaa....tai sitten ne vähän taisi unohtua.

Katto maalattu, nyt on seinien vuoro

Ensiksi valkoista

Ja lopuksi beigen sävy kahdelle seinälle

Takitkin saivat paikkansa takaisin

Toinen beigeksi maalattava seinä alkuperäisenä

Valkoisena

Ja vihdoin valmiina!

Kuvia katsoessa roosan ja tuon beigen välillä ei kauheesti
ole eroa, mutta todellisuudessa ero on huomattava.
Tila tuntuu isommalta ja raikkaammalta.

Lumitanssitkaan ei näköjään auta, lunta ei ole eikä näyttäisi
tulevankaan. Vettä vaan sataa ja mittari näyttää plussaa.
Ulkona on pimeetä, oli päivä tai ilta. Välillä onneksi
hetkeksi aurinko pilkottaa pilvien takaa ja heti hymy
nousee korviin.

Viime vuonna tänä viikonloppuna Tallinnassa oli oikein
kunnon lumimyräkkä ja tulevana viikonloppuna myöskin.
Suomessakin lunta riitti, joten talvi on auttamattomasti
myöhässä, mutta nyt ei kitistä enempää vaan nythän on
ihana tunnelmoida kotona kynttilöiden, takkatulen ja
jouluvalojen loisteessa.

Vietin tämän viikonlopun yksin kotona ja päätinkin pukea
kodin talvi- ja aika paljon jouluasuunkin. Puuhastellessa
oli ihana hörppiä kuumaa glögiä, ihan vähän kuunnella
joululauluja ja muistella mikä missäkin oli viime vuonna.


Näin meidän ruokapöydän ympäristö sai talviasunsa

ennen



jälkeen



Neilikatkin vielä sinnittelee, mutta kunhan ne tuosta kupsahtavat
niin käyn ostamassa jonkun ihanan asetelman pöytää
koristamaan.

Vaikka kuvat melko pimeitä ovatkin niin se oli tarkoituskin...
pimeyden keskellä ihania lyhtyjä ja lasituikkuja.

Näin, tässä näin kaikille valoa pimeyden keskelle!